• 1
  • 2
  • 3
%%s
%%s
%%s

Arjensoundia ja hoitavaa musiikkia

Essi Simberg

Yksiselitteistä vastausta kysymykselle mitä musiikki on, ei ole vielä tähän mennessä pystytty löytämään. Toiselle se on sinfoniaorkesterin esitys, toiselle ihmislaulu, jollekin nuottiviivastolla näkyvä nuottikirjoitus, jollekin luontoäänet. Antiikin Kreikassa soivaan musiikkiin liitettiin tanssi ja runous. Musiikissa vallitsevat myös matematiikan lainalaisuudet, Näyttää siltä, että musiikin määrittely kullekin on lähtöisin omista kokemuksista ja pohdinnasta sekä ympäristön antamista näkökulmista. Ajattelen, että oleellista ei olekaan musiikin ”kahlitseminen” tiettyyn muottiin vaan musiikin olemassaolon tiedostaminen osana ihmisen jokapäiväistä elämää.

Musiikin elementit – rytmi, melodia, harmonia, soundi, dynamiikka, muoto jne. – ovat verrattavissa ihmisen arjen kehyksiin. Eletään tietyn tempoista elämää, johon mahtuu sekä iloa (duuri) että surua (molli), tunteita ilmaistaan tietyllä dynamiikalla (joskus vaisusti, joskus voimakkaasti, joskus tunteet hiipuvat hiipumistaan, joskus voimistuvat voimistumistaan).

Välillä ”arjensoundi” on pehmeä, välillä hyvinkin terävä. Jokaisella päivällä on tietty muoto – alkaa jostain ja loppuu johonkin, sisältäen niiden väliosatkin. Laulujen tekstit taas kertovat ihmisten toiveista, unelmista, pettymyksistä, rakkaudesta, kuolemasta ja kaikesta muusta, mikä ihmisen elämänpintaa koskettaa.

Musiikki on kautta aikojen toiminut eräänlaisena kommunikaation muotona. Musiikin muodot voivat olla abstrakteja, mutta jokainen kuulija voi kokea ne omalla tavallaan ja antaa niille sisäisiä merkityksiä. Musiikki kuin tunteiden kieli, ei edellytä korkeita älykkyysosamääriä tai harjoittelua sen ymmärtämiseksi. Kuten puheella niin myös musiikilla on oma kulttuurinen tehtävä. Tietty musiikki voi saada merkityksen ja tunnelatautuman kokonaisten kansakuntien mielissä. Musiikki kuuluu kaikkiin kulttuureihin ja yhteiskuntajärjestelmiin.

Tutkimukset ovat osoittaneet musiikin vaikuttavan ihmiseen sekä fysiologisesti että psyykkisesti. Uusimmat tutkimukset ovat osoittaneet musiikin vaikuttavan esim. ihmisen hengitykseen, pulssiin, lihasjännitykseen. Musiikin vaikutus näkyy myös aivojen limbisessä järjestelmässä, joka keskeisesti säätelee ihmisen muistia ja tunne-elämää. Musiikin aikaansaamat mielihyvän tunteet ovat yhteydessä aivoissamme syntyviin kemiallisiin yhdisteisiin, joita ovat endorfiinit. Endorfiinit taas vähentävät kipua ja lisäävät hyvänolontunnetta.

Vaikka musiikilla onkin ajallinen rakenne, on sillä kyky liikkua ajasta toiseen. Musiikki mielikuvien luojana ja tunteiden tulkkina kykenee siirtämään ihmiseen niin menneeseen, palauttamalla mieleen unohduksiin painuneita muistoja tai tapahtumia.  Näin ollen musiikki mahdollistaa jo elettyjen kokemusten/tilanteiden uudelleen eläytymisen ja tarkastelun musiikin turvallisessa kehdossa.

Kuten kaikenlainen taiteen kieli, myös musiikin kieli on symbolista, joka ei välttämättä sisällä mitään kerronnallista. Sen ei-kertovalla muodolla voi ilmaista tietoa, jolle ei löydy verbaalista asua (tunteet). Kuinka usein kuulemmekaan meidän sanovamme ”sanat eivät riitä kertomaan” tai ” en löydä oikeita sanoja kuvamaan, miltä se tuntui”.

Musiikkiterapia perustuu edellä mainittujen musiikin ominaisuuksien hyödyntämiseen ihmismielen ja/tai fyysisen olemuksen kuntouttamiseen käyttämällä enemmän tai vähemmän musiikillisia työmenetelmiä. Näin ollen musiikki ei ole terapiassa itsetarkoitus vaan hoidollinen työväline. Terapian pääpaino on asiakkaan ja terapeutin välisen vuorovaikutuksen luomisessa ja sen kehittämisessä tavoitteena asiakkaan hyvinvoinnin parantaminen. Musiikkiterapian työote on aina sidoksissa terapeutin koulutukseen, käytännön työn aikana hankitun tiedon kautta syntyneisiin oivalluksiin sekä uusien teorioiden ja menetelmien kehittämiseen.

Musiikkiterapian teoriat (oletukset, lähtökohdat, tulkinnat) operoivat kaikilla ihmisen kasvua, kehitystä, toimintaa, ajattelua jne. koskevien tieteiden alueilla. Musiikkiterapia ei ole alisteinen vain tietyille tarkoille määrittelyille teorioille, vaikka musiikkiterapiassa onkin tiettyjä suuntauksia (esim. psykoanalyyttinen, psykodynaaminen, toiminnallinen).

Yhä useammin musiikkiterapian työkaluina ovat muutkin taiteet kuten, kuvataide, runous, kirjallisuus, liike, tanssi, valokuvat jne.). Näin on erityisesti Skandinaviassa.  Suomalaista musiikkiterapiaa pidetään maailman moniotteisimpana ja eniten muita tieteen- ja taiteenaloja yhdistävänä edelläkävijänä.

 

Lähdekirjallisuus ja muuta luettavaa:
"Musiikki, sanaton kieli. Musiikkiterapian perusteet." Heidi Ahonen, Loimaan Kirjapaino, 1993

 

 

"Musiikki terveyden edistäjänä." Kimmo Lehtonen (toim.). WSOY, Juva 1989
"Musiikkiterapia - teoria ja metodiset mallit." Hannu Rauhala. Gummerus 1973
"Musiikkiterapian monet kasvot." Jaakko Erkkilä & Kimmo Lehtonen (toim.). Korpijyvä Oy, Jyväskylä 1999

 

www.musiikkiterapia.net

Kirjoittaja Essi Simberg on Practian konsultti ja kouluttaja.

_MG_6182

Tervetuloa Practian uusituille kotisivuille, joilla toivomme Sinun viihtyvän. Tuotamme ja lisäämme artikkelikirjastoon jatkuvasti lisää materiaalia josta toivomme Sinulle olevan hyötyä. Etusivulta löytyvää blogia päivitämme myös säännöllisesti. Otathan yhteyttä jos uskot meidän voivan auttaa sinua tai yritystäsi. Toki kuulemme erittäin mielellämme myös mielipiteesi uusituista sivuistamme.
- Antti

Yhteystiedot

0500 369 103

antti.suvanto(at)practia.fi

Postiosoite
Kalevankatu 4 IV krs
40100 Jyväskylä

Käyntiosoite
Pohjoinen Hesperiankatu 37 A
00100 Helsinki

AAA, Korkein luottoluokitus 2011